Elokuvasta sanottua
Postmodernin elokuvan (jota kutsun toiseksi uudeksi aalloksi) jälkeen on näyttänyt mahdottomalta palata tiettyyn viattomuuteen elokuvanteossa. Kuitenkin Valto Baltzarin uusi työ näyttää tekevän juuri tämän mahdottoman liikkeen, kantaen mahdollisuutta tulla vahvaksi esimerkiksi henkilökohtaisen elokuvan kolmatta uutta aaltoa. Baltzarin yhteistyö säveltäjä Heikki Sarmannon kanssa elokuvaprojektissa "Muistojeni kahvila" muistuttaa minua vahvasti 1960-luvun uuden aallon ohjaajan Jacques Demyn ja säveltäjä Michel Legrandin yhteistyöstä. Demyn tapaan Baltzar tuo fantasian maailmansa läheiseen yhteyteen aikalaistodellisuuden kysymysten kanssa. Musiikki on erottamaton osa rakkaustarinaa, jonka tuttuus houkuttelee katsojan yllättymään tapahtumien kulusta.
Kari Yli-Annala, Liikkuvan kuvan tutkija ja opettaja, AAVE Alternative AudioVisual Event -festivaalin taiteellinen johtaja
Elokuvan päänäyttelijät Eveliina Kauhanen ja Lionel Nakache harjoittelivat elokuvan ohjaaja Valto Baltzarin kanssa elokuvan kohtauksia Pariisissa. Tässä näyttelijöiden ajatuksia elokuvasta.
Elokuvan pääparia esittävillä Nakachella ja Kauhasella oli aikaa käydä Pariisissa läpi yhdessä roolihahmojaan elokuvassa. ”Elokuva on koskettava tarina Emiliestä ja Philippestä. On kiinnostavaa näytellä Emilien kaltaista vahvaa naishahmoa, joka joutuu monisyisten valintojen eteen elämässään. Uskon että tällä elokuvalla on koskettavaa sanomaa yhteiskunnalle. On kunnia saada työskennellä taitavan ohjaajan, näyttelijöiden ja muun työryhmän kanssa.”
"Muistojeni kahvila on aluksi vahva ja liikuttava tarina, maailma, jossa henkilöhahmot kehittyvät saa minut tietenkin miettimään Jacques Demytä. Mutta se, joka minua liikuttaa tässä tarinassa, on hahmojen vilpittömyys ja surumielisyys. Minua liikuttaa myös elokuvan omaperäisyys joka on samalla yksinkertainen, mutta myös hyvin hienostunut, hyvin esteettinen.
Harjoittelimme elokuvan kohtauksia Valto Baltzarin ohjauksessa ensimmäisen kerran Seinen rannalla Pariisissa, jossa kävimme elokuvan kohtauksia läpi Eveliinan kanssa. Se on ihanteellinen paikka harjoitella elokuvan kohtauksia!
Valto Baltzar oli hyvin keskittynyt, tarkka ohjauksessaan ja hyvin huolellinen, kuunteleva. Hän kantaa elokuvaa itsessään, olen tuntenut sen siitä saakka kun tapasin hänet. Ymmärsimme toisiamme heti, katseen välityksellä. Minulla on suuri luottamus tähän ohjaajaan, koska harjoitusten avulla pääsimme oikeasti tutustumaan tässä työssä. Olen hyvin iloinen, että osallistun tähän kunnianhimoiseen ja taiteelliseen projektiin, joka yhdistää Suomen ja Ranskan. Tästä tulee hieno elokuva, sydämellinen ja koskettava."
Näyttelijä Eveliina Kauhanen ja näyttelijä-ohjaaja Lionel Nakache
Kari Yli-Annala, Liikkuvan kuvan tutkija ja opettaja, AAVE Alternative AudioVisual Event -festivaalin taiteellinen johtaja
Elokuvan päänäyttelijät Eveliina Kauhanen ja Lionel Nakache harjoittelivat elokuvan ohjaaja Valto Baltzarin kanssa elokuvan kohtauksia Pariisissa. Tässä näyttelijöiden ajatuksia elokuvasta.
Elokuvan pääparia esittävillä Nakachella ja Kauhasella oli aikaa käydä Pariisissa läpi yhdessä roolihahmojaan elokuvassa. ”Elokuva on koskettava tarina Emiliestä ja Philippestä. On kiinnostavaa näytellä Emilien kaltaista vahvaa naishahmoa, joka joutuu monisyisten valintojen eteen elämässään. Uskon että tällä elokuvalla on koskettavaa sanomaa yhteiskunnalle. On kunnia saada työskennellä taitavan ohjaajan, näyttelijöiden ja muun työryhmän kanssa.”
"Muistojeni kahvila on aluksi vahva ja liikuttava tarina, maailma, jossa henkilöhahmot kehittyvät saa minut tietenkin miettimään Jacques Demytä. Mutta se, joka minua liikuttaa tässä tarinassa, on hahmojen vilpittömyys ja surumielisyys. Minua liikuttaa myös elokuvan omaperäisyys joka on samalla yksinkertainen, mutta myös hyvin hienostunut, hyvin esteettinen.
Harjoittelimme elokuvan kohtauksia Valto Baltzarin ohjauksessa ensimmäisen kerran Seinen rannalla Pariisissa, jossa kävimme elokuvan kohtauksia läpi Eveliinan kanssa. Se on ihanteellinen paikka harjoitella elokuvan kohtauksia!
Valto Baltzar oli hyvin keskittynyt, tarkka ohjauksessaan ja hyvin huolellinen, kuunteleva. Hän kantaa elokuvaa itsessään, olen tuntenut sen siitä saakka kun tapasin hänet. Ymmärsimme toisiamme heti, katseen välityksellä. Minulla on suuri luottamus tähän ohjaajaan, koska harjoitusten avulla pääsimme oikeasti tutustumaan tässä työssä. Olen hyvin iloinen, että osallistun tähän kunnianhimoiseen ja taiteelliseen projektiin, joka yhdistää Suomen ja Ranskan. Tästä tulee hieno elokuva, sydämellinen ja koskettava."
Näyttelijä Eveliina Kauhanen ja näyttelijä-ohjaaja Lionel Nakache
Elokuvasta sanottua
|
"Elokuva puhuttelee minua, koska se antaa äänen niin ajankohtaisille ja aroille aiheille, syrjäytymiselle ja tasa-arvolle. Lisäksi uskon, että kuten elokuvassa, lopulta rakkaus ja taide pelastavat meidät! Odotan innolla suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin kohtaamista elokuvassa, kohtaamisia sävelletyin sanoin kahvilassa, pienessä kylässä, suurin tuntein. Sen takia Suomen kasvava kahvilakulttuuri on mielestäni tärkeää. Uskon, että meillä on aidosti tarve kohdata toinen ihminen. Kahvilakulttuuri tuo yhteen ystävät, tutut ja tuntemattomat. Se antaa myös mahdollisuuden olla yksin, ja silti kuulua osaksi yhteisöä."
Minna Paussu, vaatesuunnittelija, elokuvan yhteistyökumppani |
Tämä on ensimmäinen elokuvahankkeeni ohjaaja Baltzarin kanssa, mutta toivottavasti ei vika! Kaikki lähti siitä, kun Valto toi minulle paperilappuja joihin oli kirjoitettu jotain runontapaista ja kysyi:
" Onnistuisko näistä saada mitään aikaseks?" Katsoin papereita ja sanoin "Onnistuu, näähän sävelletään". Minulle on vuosien saatossa lähetetty hirveä määrä kaikenlaisia tekstejä muun muassa Paavo Haavikosta ja Elisabet Laurilasta aina kaikenlaisiin pöytälaatikkorunoilijoihin, jotka eivät kuitenkaan ole innostaneet minua säveltämään. Valton tekstit aiheuttivat minussa spontaanin reaktion ja tuntui luonnolliselta lähteä työstämään niitä eteenpäin. Tutustuimme Valton kanssa Tove Janssonin syntymäpäiväkutsuilla kun hän oli teini-ikäinen. Siitä lähtien olemme tavanneet aina tuon tuosta kaupungin kahviloissa. Muistojeni Kahvila -elokuva tuli kuvioihin myöhemmin. Elokuvan kappaleissa on hyvin erilaisia atmosfäärejä, mutta maaginen sana jolla voisi kuvailla tätä kokonaisuutta on kaiho. Tuhansia vuosia vanha kaiho, joka resonoi jostain ohjaaja Valto Baltzarin sisimmästä. Jokaisessa kappaleessa on oma viehätysvoimansa ja joka laulu on oma tarinansa. Heikki Sarmanto, Pro Finlandia-kunniamerkillä palkittu jazzsäveltäjä |